Balladi kaiken turhuudesta

Hänen kanssaan muuten selviä en,

aina korvissani kuulen tuon loukkauksen

Hänet hengiltä otan jos onneni suo

ja palaan vielä tänään tyttöni luo

Mut kuka tietää, milloin kuolen, toisin käydä voi

Millään ei väliä silloin, ei loukkaukset enää soi korvissani,

säälin vain rakastain



Mulla tyttö on kuinka häntä rakastankaan

niin helposti pelkää hän

etten palaisikaan mä häntä rakastamaan,

että yksin jää hän



Toisaalla toinen mies toteaa:

"en koskaan vetäjää nähnyt oo niin nopeaa"

Vaikka pelkään, en tieltänsä väistyä vois

ja jos kuolen, pelkurina kuole en

Vaan puolesta kunnian, hengenvedon viimeisen

säästän kuollakseni huokaisten



Mulla tyttö on kuinka häntä rakastankaan

niin helposti pelkää hän

etten palaisikaan mä häntä rakastamaan,

että yksin jää hän



Verenpunainen taivas takana vuorten

yksin todistaa saa verileikkiä nuorten

Luoti kummankin kohtaa, ja paikalle jää

vain kaiken turhuus ilmaan väreilemään,

vain kaiken turhuus tuon voi ymmärtää

Paikalle tuuli toi sen ja pian vie sen iltaan pimenevään,

vielä kuulla voi sen yhteislaulun hiljaisen



Mulla tyttö on kuinka häntä rakastankaan

niin helposti pelkää hän

etten palaisikaan mä häntä rakastamaan,

että yksin jää hän

kun luodin saan päähän

(3x)