Pahan puun metsä

Eppu Normaali · Tie vie [1982]

Pahan puun metsä kaukana on

onnellinen elää kaukana siitä

vaan ei vie tie miehiä maan

valoon eikä aina onnea riitä



Vihreä vaara houkuttaa,

myötälettä pitkin helppo on kulkee

syvemmälle ryteikköön hukuttaa

pahan puun metsä sisäänsä sut sulkee



Viimein seisot edessä pahan puun

edessäsi näet hyyrteisen suun,

on mielesi heikko, rusinaksi sen

kutistaa voima ikuinen



Pakoon kyllä päästä sä voit,

mutta odotapas vaan kun pääset metsän laitaan

sisälläsi metsän valoon toit,

ei ihastu koskaan paha tiehen kaitaan



Aina toinen jalka valossa on, ihmisen

toinen jalka pimeässä

Ja ihmisen tyhmyydellä valta on usein

päättää asiassa tässä



Vihreä vaara houkuttaa,

myötälettä pitkin helppo on

syvemmälle ryteikköön hukuttaa,

pahan puun metsä sisäänsä sut sulkee



Siis jos löydät pahan puun

metsään lepäämään, älä varjoon heitä,

vaikkakin varjo viileä on

kulje silti aina valoisia teitä



Vihreä vaara houkuttaa,

myötälettä pitkin helppo on kulkee

syvemmälle ryteikköön hukuttaa

pahan puun metsä sisäänsä sut sulkee



Aina toinen jalka valossa on, ihmisen

toinen jalka pimeässä

Ja ihmisen tyhmyydellä valta on usein

päättää asiassa tässä



Valon ja varjon rajaa lie

vaikeaa nähdä jos ei piittaa, siksi

jos tiesi joskus pimeään vie,

älä pahalta puulta kysele; miksi?