Lepattajat
CMX · Cloaca Maxima II [2004]
Mies on vieras itselleen, sydän hohkaa pelkoa
satua, tarinaa, sitä on pakko toteuttaa
kodittoman valloittajan sankaruutta tavoitella
loimun lailla riehuin elämänsä todistaa
Kuin piirteet herkän käden kerran siveltimin piirtämät
katoais liekkiin nauravaan!
Uninaisen poski hehkuu suuren tulen heijastumaa
siellä sielun silmukassa palaa henki levoton
en tiennyt käden kuolevaisen voivan pyhää koskettaa
en tiennyt mikä voima!
Minulla ei ilman sitä
minulla ei ole mitään (x2)
Tule aamu, tule ehtoo, lepattajat lepattavat
syliahjon kipunoihin unohtavat hornannielun
että edes kerran, hetken verran tietäis olevansa
samaa juurta voiman
Minulla ei ilman sitä
minulla ei ole mitään (x2)
Kun katsoo suuren tyhjyyden ilkkuvaan ilvehahmoon
ponnistaa tahtonsa ja repii viimein reiän varjoihin
hämärillä teillä tyttö, tähtisilmä, kultakutri
taivaallisen puhemiehen tarjoama mielitietty
Minulla ei ole mitään!
satua, tarinaa, sitä on pakko toteuttaa
kodittoman valloittajan sankaruutta tavoitella
loimun lailla riehuin elämänsä todistaa
Kuin piirteet herkän käden kerran siveltimin piirtämät
katoais liekkiin nauravaan!
Uninaisen poski hehkuu suuren tulen heijastumaa
siellä sielun silmukassa palaa henki levoton
en tiennyt käden kuolevaisen voivan pyhää koskettaa
en tiennyt mikä voima!
Minulla ei ilman sitä
minulla ei ole mitään (x2)
Tule aamu, tule ehtoo, lepattajat lepattavat
syliahjon kipunoihin unohtavat hornannielun
että edes kerran, hetken verran tietäis olevansa
samaa juurta voiman
Minulla ei ilman sitä
minulla ei ole mitään (x2)
Kun katsoo suuren tyhjyyden ilkkuvaan ilvehahmoon
ponnistaa tahtonsa ja repii viimein reiän varjoihin
hämärillä teillä tyttö, tähtisilmä, kultakutri
taivaallisen puhemiehen tarjoama mielitietty
Minulla ei ole mitään!