Tähdet sylissään

elämä on joenuoma

leveämpi kaikkea

mitä voimme vajavaisin

sanoinemme mainita

vesiensä paljous virtaa

ruumiittemme läpi aina

sama kaipaus kantaa yli

vuotten luoteitten



kokemuksin kirjoitetaan kasvoihin sen tarinaa

kukoistuksen, voipumuksen merkit äidinkielenään



Kerto:

ja kun ilta tulee tähdet sylissään,

syöksemme tulta pimeyteen (2x)



elämä on elettävä

siellä, missä syntyy:

maailmassa ainoassa,

joka on tai tulee

taivas sama päiväin yllä

nauravien, itkeväin

näkymätön aavehahmo

heijastuen virtaan



jokea on elämämme virrankulku vaihtuva

jatkuen, kun uppoamme haamujemme joukkoon



Kerto