Hetken Tie On Kevyt Kulkea

M? tunnen sinut pikkusisko,

vaikka vasta kohdattiin

niin monin kasvoin ennenkin

s? vierell?ni maannut oot.



Takkuiset hiukset rinnoillasi,

aamuy?n utu silmiss?

kuin lihaksi ois tulleet

kasteiset niityt unenlaakson.



Kun y?ss? yksin vaeltaa,

voi kaltaisensa kohdata

ja hetken tie

on kevyt kaksin kulkea.



Ei et?isyys, ei vuodetkaan,

ei mik??n meit? erota.

Kun hetken vain

sut pit?? saan ja unohtaa...



Kun unessasi pikkusisko

kuupurrellasi purjehdit

ja aamut?hti otsalla

astelet y?n laitoja.



Sateiset saaret l?nnen ??reen

kirsikan kukat japaniin

niin etel? ja pohjoinen

kaikki meit? varten on.



Kun y?ss? yksin vaeltaa

voi kaltaisensa kohdata

ja hetken tie

on kevyt kaksin kulkea.



Ei et?isyys, ei vuodetkaan,

ei mik??n meit? erota

kun hetken vain

sut pit?? sain ja unohtaa...



Ikuisuus, yksi huokaus vain,

yksi y? kuin koko el?m?,

tuoksussasi kev??t tuhannet.



Ei et?isyys, ei vuodetkaan,

ei mik??n meit? erota,

ja hetken tie

on kevyt kaksin kulkea...