Karnevaalien Kaupunki

kello kuusi herään taas liikenteen ääneen

on arki nyt ja työt alkaneet

joka aamu täällä poltan mä päreet

täällä ollaan, minkä sille teet



aamukahvi on mustaa kuin ihosi sinun

sinun hampaasi mieleen sokerin tuo

ei oo elämäs tyhjää niinkuin on minun

vain muisto sinusta lohtua tuo



joka aamu pistän silmäni kii

kanssasi rannoila etelän juoksen

aina uudelleen tulen juovuksiin

kun muistelen



karvevaalien kaupunkiin sydämeni menetin

karvevaalien kaupunkiin palaa vielä takaisin

ja elän jokaisen hetken niinkuin elin silloinkin

kun sydämeni menetin



tehtaanpilli on huutanut viimeisen kerran

vihdoin kellokorttinini katkaisin

tuota helvetin mörskää katson vielä kerran

nyt palaan takaisin



montaa kertaa heräsin keskellä yötä huutos:

älä mene pois

sua tartuin kaulaan ja kuiskasin tänne mä jään