Loveen langennut

Päivät ovat kuin horteisten kylmien öiden

valoa

tai musta, pitkä tunneli, jonka päässä näkyy

vain janoa, sanoa

en osaa sitä paremmin, itkisin nyt vaikka selvinpäin

katson taakseni ja suolapatsaaksi näille

kulmille jäin



Kerto:

Saat vastustamaan Jumalaa, saat vastustamaan koko maailmaa

loveen langennut

olen, en tiedä onko ilta vai aamu

olen elänyt kanssa elävien

nyt kuolen pois kanssa kuolleiden

loveen langennut

olen ja kuljen kalpeana kuin haamu



Loveen langennut

olen ja kuljen kalpeana kuin haamu

loveen langennut



Kuljen kuin pikkupoika, tuijotan kenkiäni tai katua

ei ollut prinssiä, ei prinsessaa, ei ollut kaunista satua

vaan katua

en osaa ja vaikka pullostani ei riitä ehkä kuin huikkaan

silti sille laulan ylistystä, sen suojaan

povariin tuikkaan



Kerto



Näen näillä sameilla silmilläin,

kun se saapuu

kuolema kulkee mustissaan,

ja kaatuu

vihdoin maailmani,

enkä osaa pelätä

enää kovaan maailmaan

ei tarvitse herätä



Kerto



Loveen langennut

olen ja kuljen kalpeana kuin haamu