Unentakoja

Sielussani

ei säveltä

ei sanoja

ei säettä

joka soisi

kuin lyyrat enkelten



Pilvet niin

alhaalla

valosta

ei tietoa

kai Jumala

on vain unta ihmisten



Tuoni täydessä tuvassa

näkee minut vain kun hakee uhriaan

olen kuun kuvastin järven pinnassa

joka airon vetoihin hajoaa

Unentakoja



Syntyjä

syviä

pahoja

hyviä

jyviä

tiedon täällä keräilen



Elo niin

onneton

uni on

loputon

kaunis ja

siitä tuskin heräilen



Täysillä päin hampaat irvessä

jotain kohti, joka on kuin satua

jonkun suuremman nimissä

joka on vain oman itsen hakua

Unentakoja