Mikään ei voi mennä vikaan

Mitähän mekin tarvittiin, mikä oli arvokasta?

Nyt kun taivas niskaamme tippui,

sen saattaa kunnolla käsittää vasta...



Talonmies oli järkimies:

pisti pillit pussiin ja pakeni.

Minä kanssasi jäin katsomaan,

kuinka aamu sydänyöksi sakeni...



Löi tuuli kaupungit lakoon,

asuu kato viljamailla.

Nyt ollaan aivan jokainen

tasa-arvoisesti kaikkea vailla, joutomailla.

Puilla paljailla.



Koko kansa kansanlaulun laulaa,

vaikkei löydy nuottiakaan.

Sinä hymyilet, ja mikään ei voi mennä vikaan.

Koko kansa kansanlaulun laulaa,

se lataamoissa lauletaan.

Sinä hymyilet, ja mikään ei voi mennä vikaan...



Nälkäinen kansa kiljukauloin pimeässä

kiinni käy viimeiseen suomalaiseen sikaan.

Sika jättää hyvästit murheiset,

mutta jos sinä elämää jätä et,

niin mikään ei voi mennä vikaan nyt.



Mikään ei voi mennä vikaan.

Voit'saaliin suunnan haistaa

vain haistamalla etelän.

Siis kalaverkon painoksi

minä uhraan viimeisenkin kännykän.



Tuon järvivettä janoosi,

kunhan jäähän railo taotaan.

Laita osakepaperit palamaan,

niin saamme tulta tähän viimeiseen

arvokkaaseen Työmies -tupakkaan.



Koko kansa kansanlaulun laulaa...



Laitan nuotion pihaan lataamon:

vielä kaksi kalaa ruoaksi on,

ja yökin on viimein hiljentynyt...

Ei, mikään ei voi mennä vikaan nyt!