Tyttö jota rakastan

Tyttö jota rakastan on töissä tuossa tehtaassa,

Josta joka aamu poistuu lihajalostamon rekka...

Minä vaihdan lakanaa. Huomaan: Ne ovat liikkeellä taas,

Öitten hämärissä hiipii sarvipää Veli-Pekka. Ja tyttö,

Sinun isällä on auton takakontti täynnä ihmistukkaa!

Entäpä äitisi? Hän ompeluseuransa eliminoi,

Keritsi ja mylvi: Rin-Tin-Tinkö hiusten

Siemenet patjoihin kylvi?



Ja siellä tehtaassa, paksun rautaoven takana

Naurua kamalaa kihertää niin mielenköyhä

Hovimestari kuin paha perhe, kun pihalla

Puolitankoon tippuu lippu. Ja... Taivaalla

Kakkulapioineen kaikkineen zeppeliini

Hotkaisee leipurin! Maiskutuksen kuuli

Vain pölysokeria kuljettava

Hiljainen tuuli...



Tyttö, minä arvaan kyllä, kuinka

Kaapistooni kulkeutuivat kaikki ne kolme kiloa

Ruotsalaisia tulitikkuja, ja senkin,

Kuinka kauppiaalta saatiin pää irti ruumiista!

Ja mitä ne minusta haluaa?

Kuka niitä hiuksia piilottaa patjoihini,

Pesusieniin, vaatteisiin ja sängyn taa?



Sen tehtaan yövartija sai säteilyä, ja

Vaimonsa kolmikätisen tyttären, jolle

Pukinkonttiin nippu sormia mukaan!

Ei ole ihme, ettei tässä kaupungissa

Viihdy kukaan. Vartija pieksää päätään

Pöytään: Halkeilee puu! Ja kallo:

Mies lyö kipinää, roihahtaa tuleen

Kummastunut lapsi hehkuvissa

Hiilissä talloo.



Varjele, Luojani, varjele!

Oi varjele, Luoja...

On tukkakeijukaisen ruoja

Kauheuksien, turman tuoja!

Oi varjele Luoja.