Yövuorossa

Tuomari kuoli ja sanoi: "uh!".

Suutari sanoi: "uh!", ja kuoli hänkin.

Enkeli sanoi: "uh-huh!", ja enemmänkin,

Muttei sitä tohdi toistaa tässä.

Haades kun suurella luudallaan iskuja jakelee,

Niin sieluparat sinne tänne törmäilee.

Arkajalat kuissa ja puissa on helisemässä.



Kun ydinsäteilyä saan,

Taivaan ilossa purnataan:



"Ei saisi tappaa toinen toista!

Taivaan väelle on vaivalloista

Kuolleitten sieluja kerätä

Ja väärällä jalalla herätä."



Kerto:

"Joko taas, joko taas, joko taas?",

Arkkienkelit kyselee kuorossa.

On niin pirun raskasta

Olla jälleen kerran yövuorossa.



Vailla määränpäätä törmäilee

Miljoona arkaa sieluparkaa -

Kuinka ne kaikki kiinni saa,

Ja paratiisiin kuljettaa?

Kuka väitti, ettei täällä

Käveltäisi vetten päällä,

Kun akkasakki päät kainalossa

Päin Andromedaa on menossa...



Haavi kourassa enkeli käy toiselta kysymään:

"Entä jos niitä muita ei saada hengissä pysymään?"



Kerto



Vaikka armas aurinko

Tehtaan takaa nousee jo,

Jos on tällainen työ

Kirkkainkin päivä on yö.