Se vaikenee joka pelkää

Painaako niskaa

Heitä pois nöyryys turha

Jos tiedät liikaa

on hiljaisuuskin murha



Idiootit aina iloitsee

väsymättä mässäilee

Sidettään jos silmien eestä

raottaa, se fiilistä häiritsee



Niin lauma toimii

kun läskit kaljut käskee

Karjaansa soimii

kun itse työtään ei tee



Alas maahan renki jo pokkaa

asemaansa varmistelee

Mitä haaviinsa hamuaakaan

kynsin hampain kii pitelee



Se vaikenee, joka pelkää vastausta

ei kestä totuutta, jää vaille vapautta

Se vaikenee, joka pelkää muiden mieltä

ja hiljeten väistää vain tyhmemmän tieltä



Kallista tahtoo

Halvalla halpaa saa

Kuopastaan huitoo

sen kaivoi ahneudellaan



Sitten syyttää herrojen herraa

joka väärin laumaansa vei

Kun on itse laskenut alleen

Miten niin muut tunnusta ei



Se vaikenee, joka pelkää mieltä muiden

Hukkuu myötävirran ruuhkaan, sekaan uiden



Vaienneet äänet, taistelu turha raukeaa

Auennein nyrkein katselen raakaa aukeaa

Polvilleen maahan ratsuni uljas kumartuu

Niin siis kaikki taipuu

ja viirit maahan vaipuu

Vielä aamu aukee

auringon kanssa nousee



Voittaja kulkee tuolla kanssa valtikan

kruunun ja viitan kiihkeän taiston tahriman

Tuon viimeisen aamun airuen

jälkeen joukko huutaa:

"Milloin harha jatkuu, mistä taivas alkaa

ja miksi kaikki loppuu"



Voitto heille kuuluu

se tuhkan alle hiipuu

Nuotioiden ääreen aarteineen käy

vielä etsii



Ei näy mitään