Pohjoisen lilja

Lapsien näät leikkivän

päivän iltaan ehtivän

varjo kasvoillasi viipyy

aina hieman kauemmin

poikki pihan, yli maan

talvi tekee tuloaan

vielä puoli vuotta kesään

saman verran siitä kun

äänet rappukäytävän hänen kertoo lähtevän

silmät viattomat kysyy

saapuuko hän koskaan takaisin



Pohjoisen lilja

älä huoliisi jää

se mikä totta on tänään

sen huominen vie mennessään

pohjoisen lilja

nosta pystyyn taas pää

ja hetkeesi tartu

ei täällä tehdä voi sen enempää



Pientä poikaa katselet

hänet sänkyyn peittelet

sisko vieressä jo nukkuu

lapsen unta valkeaa

heille kaiken antaisit

heidän vuokseen kuolisit

ja jos surusi on suuri

niin on rakkautesikin

etkä sille mitään voi

mitä maailma eteen toi

mutta vartesi on vahva

ja sun kukat vielä kauniit niin



Pohjoisen lilja

älä huoliisi jää

se mikä totta on tänään

sen huominen vie mennessään

pohjoisen lilja

nosta pystyyn taas pää

ja hetkeesi tartu

ei täällä tehdä voi sen enempää



Häntä etsit usein öisin pimeydestä

olkapäätä, ääntä joka lohduttaa

silti tiedät että jos hän olisi läsnä

välillänne erämaa

jossa kumpikin vain vettä janoaa



Pohjoisen lilja

älä huoliisi jää

se mikä totta on tänään

sen huominen vie mennessään

pohjoisen lilja

nosta pystyyn taas pää

ja hetkeesi tartu

ei täällä tehdä voi sen enempää