Sudet Ihmisten Vaatteissa

Mokoma · Tämän Maailman Ruhtinaan Hovi [2004]

Käteni vapisevat hiljaa,

hautaan niihin kasvoni

Pellolla vierasta on viljaa,

ei kelpaa leivän juureksi

Se maahan poljetaan



Koitan nostaa tähkäpäätä

sillä juurtua en voi

En enää odottaa voi täältä

mitään parempaa vaan pois

on pakko lähteä



Kuinka kauan vielä täytyy

Kuinka kauan vielä täytyy taivaltaa

Ennenkuin päivät täällä täyttyy

Ei liene toisistamme toista tukemaan



Metsän varjo täyttää pellon

kuu kutsuu leikkiin petoja

He ovat teroittaneet seipäät

ne käyvät suden hampaista

Eivät säästä minua



Kuinka kauan vielä täytyy

Kuinka kauan vielä täytyy taivaltaa

Ennenkuin päivät täällä täyttyy

Ei liene toisistamme toista tukemaan



Ei ole mitään aikaa

Ei ole mitään paikkaa

Ei ole mitään tilaa,missä rakentaa

Susi ihmisessä on, herättyään loputon

eikä ihmistä voi koskaan rakastaa



Kuinka kauan vielä täytyy

Kuinka kauan vielä täytyy taivaltaa



Ei ole mitään aikaa

Ei ole mitään paikkaa

Ei ole mitään tilaa,missä rakentaa

Susi ihmisessä on, herättyään loputon

eikä ihmistä voi koskaan rakastaa

Rakastaa



Ei susi ihmistä voi koskaan rakastaa

Rakastaa



Ei susi ihmistä voi koskaan rakastaa

Rakastaa