Veriveljet

Suuta soukemmalle, ei puhuta siitä

Arvet syvät irvistävät, ei avata niitä

Eikä suolaa kannata haavoille kaataa

Eikä suotta tikulla vanhoja kaivaa



Kansakunnalla on vuosisatojen muisti

Ja joskus se ulottuu syvemmälle

Aina syyhyn asti

Eikä huotraa aio se riisua vyöteiltä

Eikä vuotta anna kulua vihatta



Veli veljensä kiroaa

Veli veljeään vihaa

Veli veljensä unohtaa

Veri veljestä mitataan

Veri veljessä kiehuu

Veri velaksi lasketaan



Vielä ihmettelen, eikö mikään riitä

Onko lapsetkin saatu syömään sappea, nauttimaan siitä

Eikö puolta valitsematta voi elää

Eikö huolta voi kantaa sen sijaan