Seitsemän haaksirikkoista
YUP · Lauluja metsästä [2001]
kun kerron tarinan laivasta,
joka pohjaan uppoaa kun ukkosjumala aivastaa
Lautta pelastuneet noutaa
Kuusi ulvoo
Yksi soutaa: hullu rekkakuski
Työmies soutaa väsymättä kuusi päivää ja yötä
Päällystö ja turistit ja kapteeni seuraavat työtä
Viimein maata näkyvissä! Vaan ei asutusta missään
Entä ruokaa?
Tuskin
Kerto:
Seitsemän haaksirikkoista
seilas aavalla merellä alla verenpunaisen taivaan
Siellä ihmisten moraali on kuin hilseilevä maali
Astu Katalanian laivaan nyt
Hengenmiesten suilla piesten saarella kiitoslaulu soi
Työmies teki tuulensuojan ja agitaattorit agitoi
Kirveen varjo hiekkaan piirtyi!
Työmies kuoli pois, ja siirtyi porisevaan pataan, oi - joi, joi, joi
Kerto
Katveessa palmun sunnuntaina ruokaillaan
Päällystö pettää aina
Seitsemän haaksirikkoista
seilaa aavalla merellä alla verenpunaisen taivaan
Siellä ihmisten moraali on kuin hilseilevä maali
Horisontissa huutaa laiva
Seitsemän haaksirikkoista
YUP's "Seitsemän haaksirikkoista" stands as a defining track from their 2001 album "Lauluja metsästä," capturing the raw energy and folk-rock sensibilities that characterized their career. The song reflects the band's deep connection to Finnish nature and rural life, a recurring theme in their discography that blends traditional instrumentation with modern rock arrangements. Released during a period when YUP was solidifying their reputation as a leading force in the Finnish rock scene, the recording showcases their ability to craft atmospheric soundscapes that resonate with listeners seeking authenticity. The track exemplifies the band's signature style, where acoustic guitars and rhythmic driving create a cohesive narrative that honors their roots while pushing musical boundaries. It remains a staple in their catalog, often cited as a prime example of their contribution to the genre's evolution in the early 2000s.