Soljan käsittely

YUP · Toppatakkeja ja Toledon terästä [1994]

Soljan suussa on jotain selittämätöntä:

Pureva ivansa viipaloi kanssaeläjiään kuin makkaroita! Ja

Hän vihreää saa kateudesta, punaista niskastasi:

Sisimmissään Solja on taiteilija, herkästi kokeva artisti.

Ja Volmarilla oli suunnitelma, oli kolme katalaa juonta

Että pitikin olla monta keinoa, joilla Soljan suonta avattaisiin!

Ja Soljan suussa oli maissipiippu, oli se pienenpieni piippu,

Josta pirut riippu, keitossa ohjussiiloja, otsalla atomisota!

Solja korskui, keikkui tuolillaan,

Takoi lattiaan, sätti, tökki sateenvarjollaan polviin,

Pilkkakirveensä oveen ruman reiän löi.

Parhaansa mukaan Volmar väisteli ja söi.

Ja äyriäisten kosto kello kuudelta: Volmar tekee hyvin

Päälleen, siis Solja korjaakin sian:

"Jäitä ammeeseen, Jepson! Herra kylpee pian!"

Niin yläkertaan hiuksista kiskoo hullua koiraa sekava sisko.



Hurraa! Hurraa! Soljan käsittely! Kartanon myrkky

Sivaltaa, omaa nuo lukemattomat

Niin vanhat kuin uudet

Suun sairaudet, tiet tutkimattomat



Housuton johtaja hosui kynnyksen yli, loikki

Ikkunan läpi, siitä pihamaan syliin, osui käsiinsä

Vieraat varpaat, kun kukkamullasta kasvaa jalkaa!

Perään parvekkeelta bravuuriaan, palava suu

Säksättää syljen aariaa!

Kunnes on aika laittaa hampaat lasiin, ja painaa tyynyyn

Pieni pää, jättää yöpöydän lamppuun valo. Ja nähdä suloista unta,

Jossa rotankolossa hytisee kylmässä koronkiskurit

Pedeillään betonisilla, joilla pian ohjelmassaan on

Vain kiskontaa lapamadon naapurisellin torakkapeijaisilla.



Hurraa! Hurraa! Soljan käsittely! Kartanon myrkky

Nukahtaa...



Solja Aliisa! Sinun on valta, voima ja kunnia!

Hiljentykäämme...

Soljan käsittely

Soljan käsittely stands as a notable recording from YUP's 1994 album Toppatakkeja ja Toledon terästä. Emerging during a pivotal era for Finnish rock, the track showcases the band's signature blend of energetic instrumentation and distinctive vocal delivery. YUP has maintained a consistent presence in the Finnish music scene, releasing a diverse discography that spans from early compilations to later studio albums like Lauluja metsästä and Leppymättömät. This song reflects the group's ability to craft memorable melodies within their established genre framework. The recording captures the band's dynamic sound, contributing to their broader body of work that has resonated with audiences across decades. As part of their mid-nineties output, it remains a key example of their musical identity during that period.